Ensimmäinen TOP viikko

Toinen viikko on lähtenyt käyntiin hyvin ja päivät ovat menneet nopeasti. Alkuviikosta asensin Jannen ja Jaakon kanssa loistevalaisimia joikaiseen huoneeseen. Huoneita oli seitsemän ja jokaiseen tuli kaksi loisteputkea.

Kuva 1. Pienemmän loisteputken paikka, jossa kaapeli tulee seinästä ja ruuveille on porattu paikat valmiiksi kaakeliin.

Kuva 1 on otettu puolessavälissä työn etenemistä. Ihan alussa seinästä tulee pelkkä kaapeli jota ei ole kuorittu ja reikiä ei ole porattu. Reijät merkataan lampun avulla kaakeleiden sauma kohtiin jotta kaakeli ei halkeaisi.

Kuva 2. Kaapeli katkaistaan sopivan pituiseksi ja poraus reikiin laitetaan proput.

Tässä vaiheessa työtä loisteputkea aletaan sovittelemaan paikoilleen. Tämä vaihe on helpompi, jos sinulla on kaveri pitelemässä loistevalaisinta paikoilla samalla, kun poraat ruuveja seinään. Välillä proppaus reijät ovat liian alhaalla ja silloin porataan uudet reijät loisteputken kehikkoon: Tämä johtuu useasti siitä, jos lamppua ei ole aseteltu ja pidetty kunnolla paikoilla, kun proppaus reikiä on merkattu.

Kuva 3. Tältä näyttää asennettu ja kytketty loistevalaisin. Kuvassa ei ole itse loistelamppua (polttimoa) vielä kiinni.

Asentelimme näitä pienempiä (yllä olevat kuvat) loistevalaisimia maanantaista 15.8.2016 keskiviikkoon 17.8.2016. Torstaista 18.8.2016 perjantaihin 19.8.2016 oli kaikenlaista touhua esimerkiksi torstaina vedimme kaapelia ulkona vesisateessa maahan ja syötimme putkea pitkin sähköpääkeskukseen.

Kuva 4. Kuvassa näkyy osa sähköpääkeskuksesta ja kaapeleista joita tulee huoneeseen eripuolilta taloa.

 Emme ole vielä päässyt kytkemään pääkeskusta emmekä varmaan pääse. Keskuksen parissa työskentelevät Tuomas (ohjaaja) ja Jere (kolmannen vuoden toppilainen). He kytkevät keskusta ja me syötämme kaapelia keskukseen.

Kuva 5. Toinen puoli keskuksesta ja kiskoja joita pitkin kaapelia syötetään.

Kaapelit syötetään ylemmistä kerroksista putkia pitkin pohjakerrokseen ja pohjakerroksen putkenpäästä joka on katossa kaapelit vedetään kiskoille ja niitä pitkin keskukseen. Kun kaapeli on saatu vedettyä se katkaistaan toisesta päästä ja lopuksi vedetään nippusiteillä kiinni kiskoon niinkuin kuvassa 5 näkyy.

Asensimme perjantaina myös palohälyyttimiä kattoon. Nämä hälyyttimet eivät olleet mitään tavallisia 9V paristolla toimivia vaan näihin hälyyttimiin kytkettiin kaapeli kiinni. Työvaiheita oli kolme. Ensimmäisenä otettiin palohälyyttimen pohjalevy irti hälyyttimestä. Itse hälyytintä ei laitettu vielä kiinni, koska sen sisälle olisi mennyt pölyä ja se olisi voinut aiheuttaa vääriä hälyytyksiä. ykkös työvaiheeseen kuuluu myös pohjalevyn asetteleminen kattoon oikeaan kohtaan ja keskelle. Kun levy on oikeassa kohdassa merkataan kattoon reijälle merkki.

Kuva 6. Kaapeli tulee katosta palohälyyttimelle. Mitään ei ole vielä merkattu eikä soviteltu

Kuva 7. Tältä työ näyttää proppaamisen jälkeen eli, kun pohjalevy on soviteltu ja reikien paikat merkattu.

 Proppausvaihe tuotti ongelmia osassa huoneista, kun proratessa liian lähelle aukkoa josta kaapeli tuli niin reuna saattoi murtua ja pohjalevy piti sovittaa uudelleen ja merkata uudet reijät. Levyssä oli onneksi paljon paikkoja ruuveille kuten kuvassa 8 näkyy alempana.

Kuva 8. Pohjalevyyn on kytketty kaapeli ja se on kiinnitetty kattoon. Kaapelin pystyi työntämmän katon väliin jotenka sitä ei tarvinnut katkaista.

Kuva 9. Loppu silaukseksi kaapelin johtimien päälle laitetaan suojalevy.

Tässä vaiheessa työmme oli tehty. Tämä prosessi tehtiin neljään huoneeseen. Itse palohälyytin painetaan lopuksi paikoilleen pohjalevyyn ja syy miksi näissä hälyyttimissä on kaapeli on se, kun hälyytin alkaa soimaan ja huoneessa on tulipalo niin hälyytys menee samantien paloasemalle. Tämä siksi, koska kerrostalon huoneista osa on palveluhuoneita eli vanhuksille ja osa on vuokrahuoneita joihin voi muuttaa kuka vaan.

Inolla odottaen seuraavaa viikkoa ja töitä joita pääsemme tekemään !